perjantai 3. toukokuuta 2013

Ystävyydestä

Mietin aiemmissa postauksissani Elämä on ihanaa ja Iloa mikä tekee onnelliseksi. Usein kuulee sanottavan, että pienet asiat tekevät onnelliseksi, mutta minä väitän toisin. Isot asiat ne oikeasti tekevät onnelliseksi. Pienet asiat voivat tuoda iloa ja riemua ja täten muistuttaa onnellisuudesta. Ystävät, perhe, puoliso, työ, lemmikit - nämä ovat niitä asioita, mitkä tekevät onnelliseksi. Enkä tiedä kuka kehtaa väittää niitä pieniksi. 

Menemättä sen tarkempiin yksityiskohtiin kerron, että olen viime päivinä käynyt tunnetasolla pohjamudissa ja aluskasvillisuuksissa. Luojan kiitos sen vastapainoksi olen tuntenut onnellisuutta ystävien johdosta. Vapunaaton olin töissä illalla, mutta vapunpäivänä olimme porukalla grillaamassa ystäväni luona. Siitä varmasti johtuen, minulla on tälläkin hetkellä ihan mahtava olo. Ja se tuntuu hyvältä.

Valpuria viettää kanssani retardi kääpiö, joka on pitkäaikaisin Ystäväni.

Olen havahtunut haalimaan ystäviäni uudelleen lähelleni, sillä ne ovat hieman päässeet livahtamaan karkuun. Olen tehnyt listan ystävistäni ja kavereistani, ja kiinnittänyt sen seinään tietokoneennäyttöni yläpuolelle muistuttamaan siitä etten ole yksin. Uudenvuodentavoitteessani toivoin löytäväni yhden uuden Ystävän. Listallani on nyt monta potentiaalista ehdokasta täyttämään tuon paikan! Huomaan ympärilläni toiveikkaana paljon ihmisiä, joihin toivoisin tutustuvani vielä paremmin, ja luovani suhteita.

Ystävystyminen vie minulla yleensä pitkän aikaa. Tutustun kyllä helposti, mutta pidän ihmiset ikäänkuin käsivarrenmitan päässä itsestäni (tosin nykyään uusiin ihmisiin tutustumista voi vaikeuttaa pieni orastava ihmisviha). Etenkin nykyisin olen hyvin kyyninen/pessimistinen sen suhteen, että ihmiset aidosti välittäisivät tai pysyisivät kuvioissa. En uskalla lukea heitä ystävikseni. Tuntuu että kaikki lopulta unohtavat tai pettävät luottamuksen.

Tietysti vika on myös yhtälailla itsessäni. Olen välillä huono pitämään yhetyttä kavereihini. En koskaan soita tai tekstaa vain kysyäkseni kuulumisia. Liian harvoin kutsun kavereita kylään tai vierailen itse heidän luonaan ilman sen kummempaa syytä kuin heidän seuransa. Tosinaan pidän myös kaverini käsivarrenmitan päässä. En koskaan halaa heitä.

Hyvän ystävän tunnistaa siitä, että kun heidät tapaa pitkän ajan jälkeen, tuntuu kuin mitään taukoa ei olisi ollutkaan, ja yhteistä juttua löytyy ikään kuin oltaisi vasta edellisellä viikolla viimeksi tavattu. Jos tauko venyy kuitenkin liian pitkäksi, voi vieraantua toinen toisistaan. Hyvät ystäväni siis jos luette tätä: haluan pitää teihin yhteyttä, vaikka olisin sen unohtanut tehdä. Minua saa patistaa kylään tai minulle saa soittaa. Minä kaipaan teitä.







6 kommenttia:

  1. Hyvä teksti. Mää meinasinkin kysellä jos nähtäis ens viikolla? Koska haluisin nähä eikä olla taas nähty n. vuosiin. Tuun kotiin nyt viikonloppuna.

    /Kaisu

    VastaaPoista
  2. Ystävyydestä saa paljon enemmän irti kun pitää enemmän yhteyttä ja halaa<3 Mä oon just reissaamassa kaverin wappupileisiin pk-seudulle! Ei olla nähty vuoteen ja ikävä on ollut kova, tulee varmaan halittua ja volloteltua yhtä sun toista asiaa xD <3 Ps Elä tosiaan koveta itseäsi liikaa, silloin ihmiset menettävät paljon asioita mitä sulla on annettavana <3 Elämä on liian lyhyt siihen, että pelkää tulla petetyksi jopa läheisiltä ystäviltä. Sitä paitsi ihmiset pettää aina, semmosia me ollaan. Silti ei voi ikinä tietää, jos joku ei pettäisi koskaan <3

    VastaaPoista
  3. kesällä nähdään :) Onhan viime kerrasta jo yli vuosi :O Miten aika menee niin pirun nopeaa..

    VastaaPoista
  4. Taisi tulla tekstiä ihan sydämen pohjasta, huomaa kun on helppo samaistua :3

    VastaaPoista
  5. Ihankuin olisin lukenut itsestäni... Huippu hyvä teksti, itse olen myös hyvä tutustumaan ihmisiin, mutta eri juttu, miten suhtaudun heihin ajan mittaan. Olo on helposti yksinäinen jos kukaan ei itse ota itseeni yhteyttä ja helposti ajattelen, että minut on jo unohdettu, vaikkei niin todellakaan olisi. On nämä ihmissuhdekuviot hassuja ja on sitä itsekin vähän hassu ;D

    VastaaPoista