keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Aika loppuu

Mustuttaisin vielä...

Giveawayn viimeinen osallistumispäivä on huomenna 28.2.!

tiistai 26. helmikuuta 2013

Meikkausinspiraatio

Meikkaaminen on hirveän kivaa. Parhaimmillaan se on luovaa taideteosten maalailua, tavallisimmillaan oman arkisen naamataulun kaunistamista silmää ruokkivaksi. Hirvittävän usein sitä kuitenkin ajautuu samoihin uomiin, joita pitkin kulkee päivästä toiseen. Kuinka olla kangistumatta kaavoihin?

Vastaus on melko yksinkertainen. Inspiroidu.

Osta uusia meikkejä. 
Itse olen tilannut itselleni - yllätys, yllätys - Ebaysta pari uutta ihanaa meikkijuttua! Ihan ensiksi tilasin aivan ihanan, mielikuvitusta ruokkivan luomiväripaletin, joka on täynnä toinen toistaan ihanampia värejä. Tänään postissa saapui myös uusia meikkisiveltimiä (hukkasin muutaman tärkeän siveltimeni) sekä setti erivärisiä meikkikyniä, jolla saa tavalliseen arkimeikkiin pientä twistiä.





Ota mallia muilta. 
Jos löydän jonkun blogista tai netissä tulee muuten vain vastaan kuva hienoista meikeistä, otan kuvan talteen.  Sitten kun seuraavan kerran meikkaan itseäni, etsin kuvakansiostani mallikuvan itselleni mieleisen mallikuvan ja käytän sitä apuna oman lookini luomisessa. Jollain toisella saattaa olla joku pieni mutta loistava juju, jota ei itse ole tullut ajatelleeksi. Silti jokaisen käsiala on kuitenkin niin erilainen, että meikki näyttää usein hieman erilaiselta omilla kasvoilla, kuin mallikuvassa. Eikä sitä tarvitsekaan jäljentää täysin samanlaiseksi, tavoitehan on vain hakea inspiraatiota!

Harjoittele ja tallenna oma kehityksesi. 
Tällisia meikkejä itse olen viimeaikoina saanut aikaan:




Erilaista arkimeikkiä
Arkiseen meikkiin lisätty pientä ekstraa uusilla meikkikynillä. 

Mallikuva: TÄÄLLÄ



Chinadoll, mallikuva TÄÄLLÄ


Siis pakkohan sitä on nyt santeenkaarimeikkiäkin kokeilla sellaisella paletilla...!


maanantai 25. helmikuuta 2013

Daisyltä terveisiä

Olen potenut korkeaa koirakuumetta jo pitkän aikaa - ehkä korkeampaa kuin koskaan aikaisemmin. Sain onneksi lääkitystä siihen juuri oikeaan aikaan. Saanko esitellä, Daisy!

Olin luvannut ottaa äitini nuoren mäyräkoiranartun hoitoon sitten kun sen juoksut alkaisivat, sillä äitilläni on myös uroskoiria. Pari viikkoa sitten se sitten saapui luokseni. Daisy on kymmenen kuukautta vanha pitkäkarvainen mäyräkoira. Luonteeltaan se on todella herttainen ja pehmeä, myös melko epävarma. Masu-kisun kanssa on kaikki sujunut hyvin, vaikka ne eivät varsinaisesti ystäviä olekaan. Daisy haluaisi kovasti leikkiä Masun kanssa, ja Masu haluaisi kovasti vetää Daisyä köniin.

Ollaan puuhailtu Daisyn kanssa kaikkea mukavaa, käyty lenkillä, harjoiteltu temppuja, opeteltu naksutinta, jäljestetty namipaloja lumesta, käyty töissä ja kylässä. Yksin kotiin jääminen ei Daisylle ole ongelma. Oven läpi kuuluu pientä vikinää, mutta ei sen vertaista ulvomista, mitä kuului ensimmäisellä kerralla. Lenkillä se aluksi tapasi hyppiä jalkojani vasten ja vinkua, todennäköisesti siksi ettei olisi viitsinyt kävellä itse. Nykyään se tekee sitä vähemmän, tosin vinkumista jatkaa silloin tällöin yhä.


Daisy on jopa tullut minun kanssani töihin parina päivänä. Daisy on hyvää matkaseuraa, jos ei ala voida pahoin... Ensimmäisellä kerralla se okseni laukkuuni, mikä oli mukava piriste iltaan.

Mäyräkoiran nenä käy lakkaamatta!


*Tähän sitä Clint Eastwood -leffamusiikkia*

Masu ja pitkä pinna. ♥

Daisyä ei vissiin yhtään kiinnoistaisi poseeraaminen kameralle. 

Parvekkeen lumikinoksesta on hyvä kaivella nameja.


Ensi viikonloppuna Daisy lähtee kotiinsa, ja saan vaihdossa toisen hoidokin. Tätini shih tzu -rotuinen koira tulee heti perään luokseni hoitoon! Eipähän pääse koirakuume kohoamaan enää vaarallisesti.


perjantai 22. helmikuuta 2013

---













Miten päästä eroon kaikesta sisällä vellovasta vihasta ja raivosta?


Kuvat: weheartit.com

maanantai 18. helmikuuta 2013

Tukka mutkalle - kiharavinkkejä

Suoratukkaiset unelmoivat aina ihanista prinsessakiharoista, minä itse ainakin. Kiharat helpottavat kampauksen tekemistä, mutta toimivat hyvin myös auki sellaisenaan. Parhaat kiharat tulevat todennäköisesti kiharrinraudalla, tai -puikolla, mutta tukan saa mutkalle muillakin tavoin. Itse en ole tähän päivään mennessä hankkinut itselleni kiharrinrautaa, vaikka sellainen on ollut listalla jo vuosia. 

Vinkkaan teille nyt kaksi tapaa, miten hiukset saa kiharalle ilman rautaa. Ensimmäinen on parempi ja helpompi tehdä lyhyisiin hiuksiin, mutta toinen sopii pitkälle tukalle. Ajattelin ensin videoida molemmat itse, mutta youtubesta löytyy valmiina hyviä tutoriaaleja ensimmäiseen. Lisäksi, se on hieman vaikeampi, enkä itse taida sitä vielä täydellisesti.

Ensimmäinen on siis sormikiharat, joilla saa helposti fiftarityylisen kampauksen:
(Itse kihartaminen alkaa tästä kohdasta.)


Toinen, joka sopii etenkin pitkätukkaisille, kiireisille, keskittymishäiriöisille ym. jotka eivät jaksa laittaa tukkaansa kovin kauaa, on sukkakiharat. Kyllä, sukkakiharat. 
(Pahoittelen sitä että tukanlaittamiseni on vähän suurpiirteistä, eli sotkuista. Videolta jäi myös pois vinkki, että pitkää ja tuuheaa tukkaa ei kannata alkaa kihartaa kosteana, sillä se ei todennäköisesti kuivu yön aikana. Siksi kannattaa kostuttaa vain kampausnesteellä.)



keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Shoppailuvinkki: Hironia

Tilasin itselleni Hironialta mittatilauksena tehdyn korsetin, ja voipi olla etten enää ikinä kaipaa ylleni yhtäkään tehdasvalmisteista valmiskorsettia.


Saimme palkinnoksi Pin-up Finland –kilpailussa mm. 100 euron alennuksen Hironian mittatilauskorsetista. Aluksi ajattelin, että en aio käyttää tarjousta, sillä minulla ei ole niin paljoa varaa. Viimetingassa kuitenkin päätin, että kaavin rahat kasaan jostain, ja tilasin korsetin. Hironiassa käy onneksi myös osamaksu!

Hironia on tamperelainen salonkiompelimo. En itse päässyt paikalle Mansesteriin, mutta lähetin mittani ym. tiedon sähköpostilla. Aluksi minulle lähetettiin sovitekorsetti, jonka avulla varmistettiin että omasta korsetistani tulee täydellisen sopiva. Lopullinen korsetti kotiutui tänään! 

Nyt kerron teille, miksi mittatilauskorsetti on hintansa arvoinen:





Mikä vyötärölinja! Millään valmiskorsetilla et saa aikaan samanlaista kurvia, kuin mittoihin tehdyllä vastaavalla! Tällaisella saat aikaan ihanan Vampira-vyötärön.
Mukavuus! Varmasti moni lukijani on joskus pukenut yllensä napakan korsetin, ja tietää, miten vaikea sillä on olla. Voisi kuvitella, että näin kurvikkaalla korsetilla olisi vielä epämukavampaa, mutta ei. Korsetti puristaa oikeastaan vain keskeltä, kapeimmasta kohdasta, ja muista kohdista se vain istuu napakasti. 
Laatu! Ei takuulla ole samaa kamaa, mitä saa kympillä Ebaystä. Minun korsettini on todella taitavasti tehty, eikä taatusti ala hajoilla muutaman käytön jälkeen. 



Tässä minulla on päälläni Burleskan valmiskorsetti niin kireällä kuin sen päälleni sai.


Tässä Hironian mittatilauskorsetti, kiristysvaraa on vielä. 
Kyllähän tällainen ihanuus aika paljon maksaa, mutta jos minäkin saan sen maksettua niin saatte varmasti tekin, jos todella tahdotte. :)


tiistai 5. helmikuuta 2013

Iloa

Tuumailin pari viikkoa takaperin sitä, mikä tekee onnelliseksi. En ole vieläkään selvittänyt vastausta tähän, mutta moni sanoo, että onni tulee pienistä arkisista asioista. Päätin listata muutamia asioita, jotka tuovat minulle ilon tunnetta. Nyt jaan ne teidän kanssanne.




Ostokset

(Ei missään nimessä noita merkkejä.)
Olen tyytyväinen silloin, kun minulla on jotain tekemistä, mihin kuluttaa aikaa. Ja kulutan aikaa, kun shoppailen. Yleensä netistä, Ebaystä. Vaikka ne ovat usein aivan pieniä ja edullisia asioita, niihin kuluu myös rahaa, josta seuraa helposti morkkis. Joka ei ole ilontunne. Tosin, sitten kun tavarat kolahtavat postiluukusta, on ne jo maksettu aikaa sitten, ja saan vain nauttia uusista tavaroistani!


Herkut

www.divaaniblogit.fi
Herkkujen syönti on samanlaista petollista mielihyvää, kuin shoppailu. Joskus herkuttelu on vain tavanmukaista, kuten esimerkiksi jos ostan suklaapatukan kesken työpäivän. Kotiin tullessa on kuitenkin kiva kaivaa lempijätskipurnukka pakastimesta ja mässätä. 


Värikkäät asiat




Ja kimaltelevat. Niitä on vain kiva tuojottaa. Ja hiplata. 


Mun City-kettu


Öisin, kun käyn kävelyllä, näen usein lähistöllä asuvan kettu repolaisen, joka huiskii menemään punainen turkki loistaen. En ole onnistunut saamaan siitä kuvaa. Sen näkeminen tekee minut iloiseksi. 

Kun Masu leikkii


Masu-kissani on ruvennut ihan hupsuksi sen jälkeen kun Pikkucissa on lähtenyt. Se on paljon eläväisempi ja ulospäinsuuntautuneempi ainoana kissana. Se on onnellisempi. 

Blogi


Tämän blogin kirjoittaminen tuntuu hyvältä, ja tuo iloa. Etenkin kun sain vähän aikaa sitten Facebookissa todella ihanaa palautetta blogistani (kiitos vain, Kia)! Toivon, että lukijat nauttivat lukemisesta yhtä paljon kuin minä kirjottamisesta, ja muistavat välillä jättää kommenttia jälkeensä. :) 

Koirat







Tämä tuntuu olevan isoin henkireikäni nykyään. Olen täyttänyt elämäni tyhjät aukot, olen täyttänyt pääni koira-asioilla. Luen blogeja, katselen videoita, keskustelen ja opin koirista. Yritän imeä kaiken mahdollisen teorian itseeni. Mutta jotain yhä puuttuu. Tahtoisin päästä toteuttamaan oppimaani käytännössä... 

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Liikuntakatsaus

Kolmen päivän päästä on kulunut kuukausi, kun päätin aloittaa liikunnan. Päätin keskittyä tankoiluun ja aloittaa kävelylenkkeilyn. Nyt teen pienen välikatsastuksen, miten on mennyt. Uskoitteko te silloin, että päätökseni pitää? 

Päätökseni on kuin onkin pitänyt! Olen käynyt aina töiden jälkeen kävelyillä. Aloitin puolesta tunnista, nostin neljäänkymmeneenviiteen minuuttiin, ja lopulta tuntiin. Tarkoitukseni oli lenkkeillä viisi kertaa viikossa, mutta en ole näin heti alkuun pitänyt aivan niin tiivistä tahtia. Avainasia tässä, että jaksan käydä kävelyillä on se, että se tuntuu hyvältä. Mihinkään ei satu, eikä mikään tunnu pahalta. Tunnin lenkillä jaloissa alkaa selvästi tuntua, mutta liikunta jättää hyvän maun suuhun, jonka ansiosta jaksaa lähteä taas seuraavana päivänä uudestaan.

Kävelyn jälkeen jalkojen lihakset ovat lämpimät, ja silloin niitä on hyvä venytellä. Monella urheilijalla ei maltti meinaa riittää venyttelyyn, mutta minusta venyttely on ihanaa! Mikään ei ole parempaa, kuin hyvän treenin tai reippaan, pitkän kävelylenkin jälkeen istua alas venyttelemään ja tuntea kuinka lihakset venyvät rentoutuessaan. Olen venytellyt eniten jalkoja, sillä jalkalihaksethan kävelemällä eniten lämpenevätkin. Spagaatissa olen päässyt jo hitusen alemmas!

Kuvakaappaus Heiaheian treenilokistani.
Spagaatti tällä hetkellä.
Yksi asia, missä en ole pysynyt tavoitteessani, on tankoilu. En ole tankoillut kuin pari kertaa, ja nekin alkukuusta. Olen kyllä yrittänyt, mutta en vain ole vieläkään löytänyt motivaatiota. Mahdollisesti ilmojen lämmetessä, kun tolppakaan ei ole enää niin kylmä, kokeilen taas. En ole myöskään saanut sovitettua aikoja yhteen treenikavereitteni kanssa, ja se on minulle iso miinus.