Pian sen jälkeen kun olin leikannut tukkani lyhyeksi, aloin jo salaa haaveilla irokeesistä. Mitä enemmän aikaa kului, sitä tiukempaan ajatus iskostui päähäni, ja sitä hanakammin halusin sen. Lopulta päätin että nyt on sen aika, kysyin kaveriani Kaisua ajamaan pääni ja ryhdyttiin tuumasta toimeen. H-hetkellä alkoi kyllä vähän jännittää, sillä muutos oli sen verran radikaali, että jos kampaus ei olisikaan sopinut minulle, olisi sitä vaikea peitellä. Mitä jos leikkaaminen olisikin suuri virhe?
Kun leikkuukoneen surina lakkasi ja katsoin peiliin, totesin heti että huoleni oli turha. Näytin ihan pirun hyvältä! :D En ollut kertonut aikeistani tarkemmin muille kuin Kaisulle, ja parhaalle kaverilleni Anqallekin lähetin teaser-kuvan vasta kun toinen puoli oli jo klani. Nautin siis yllätyksen aiheuttamien reaktioiden katsomisesta tavatessani tuttujani.
Järjestimme Anqan kanssa extempore-kuvaussession keskiviikkoiltana kun uuden tucan värikin oli saatu kondikseen. Mitä tykkäätte?
Ennen:
Leikattuna:
Värjättynä:
Seuraavat kuvat © Antti Qvickström
.jpg)
Loppuun vielä vertauskohteeksi kuva tucasta vuosi sitten:
Mahtava!!! \o/ Mä tykkään kun ihmiset, jotka pitävät "kynsinhampain" pitkistä hiuksistaan kiinni, uskaltavat kokeilla! Lähipiirissä on muutama ex-pitkätukkainen. Mä sanon aina kaikille hiusongelmissa rypeville, että leikkaa, kyllä ne hiukset aina takaisin kasvaa ;)
VastaaPoistaOih, miten kaunis! Sopii siulle tosi hyvin ja värikin on upea. Leopardipilkut parhaat :)
VastaaPoistaJooo!
VastaaPoista