Tuntuu pahalta, koska tiiän miten pahalta toi tuntuu. Mua on kiusattu ja jätetty ulkopuolelle, Ei me sua haluta, mene pois, suksi lempiöön, sä oot kamala tyyppi yms paskat oon kuullu. Oon turtunu siihen, alistunu olemaan yksinäinen lapanen pyykkokorin takana, siellä nurkassa, jonne ei katsota kuin sitten kun on aika uusia kylpyhuoneen kalusteet. Silloinkin sut heitetään pois, koska eihän tuon paria varmaan ole säästetty. Jos joku ei ole olut yksin, kärsien siitä, ei tiedä miten hajottavaa se on. se tallaa kaiken alleen, Nujertaa voimaikkaimmaankin, Se on pitkäjänniteinen ja osaa odottaa hetkeä kun suojamuurisi murtuu. Silloin se tulee ja iskee, Kun makaat kaksinkerroin, alistuneena, se juhlii sielullasi. Sillä on myös ystävä. Sen nimi on Matti Masennus. Jos jotain tässä universumissa tarvitsee pelätä se on tuo ovellesi hymyillen saapuva partateräkauppias. Usko minua sen tyypin kanssa ei kannata alkaa hengailla. Jotain on siis tehtävä. Mutta mistä ne kivat tyypit sitten löytää? Tadaa arvasitko. Ne on tuolla ulkona. Tosi hyvät tyypit on myös sun luona mut ensin ne pitää löytää. Ja siihen tarvitaan se suurin rohkeus. Lähteä etsimään niitä. Puhumaan mahdollisille tosi hyville tyypeille. Ja kestämään se tosiasia et niitä tosi hyviä tyyppejä on vain 1 sadasta. Siis sellasia jotka hyväksyy sut sellasena kuin sä oot ja joiden viat on sillä tasolla että voit ne itse hyväksyä, täysin ehdoitta. Ei oo helppoa. Silti väitän että se on kaiken sen pettymisen, nolostuttavien tilanteiden, yms. arvoista. Siin samalla voi löytää niitä ihan ok tyyppejä jotka on myös arvokkaita ja tärkeitä. Duuni on iso ja kuoppia on matkalla paljon, mutta eihän meillä täällä ole kuin toisemme. Tähän piti laittaa hieno Henry Rollins sitaatti mut lainaankin erästä lempiohjelmaani eli Café Veijon Baaria. "Totuus on tuolla ulkona. Ja hei, ollaan sitten varovaisia, siellä ulkona!"
Kotiläksyksi analysointi Mana Manan kappaleesta Paniikki on ekstaasin veli. http://www.youtube.com/watch?v=wzEMdNI7C6g
Voi että, toisaalta on ihanaa tietää, että en ole ainut jolla tämä ahdistuneisuus ja yksinäisyyden tunne on ja kaikkea siihen liittyvää, mutta toisaalta on ikävää, että muutkin kokevat sitä, koska se on vaan suomeks sanottuna paska fiilis :/ Kun ei tiedä mikä tähän auttaisi eikä kyllä välttämättä riitä jaksamusta tehdä kaikkea mikä voisi piristää.. Mulla on tällähetkellä tämä perinteinen yksinäisyyden tunne juuri sitä, että koulussa vaikka olisin ison porukan ympäröimänä tunnen silti, että en kuulu joukkoon tai minua ei kaivata siihen. Ei sitten tiedä mistä se olo tulee ja mitä sillekin tehdä.
Mulla harmittaa kun asun näin kaukana :( Tulisin muuten vaikka joka päivä kylään!!
VastaaPoistaSe olisi kivaa. No ei ehkä ihan joka päivä mut ehkä joka toinen! :D
PoistaJa minä voisin viedä sinut kahville, jos keksisin keinon, jolla sinuun sais yhteyden. Olet kiinnostava tapaus.
VastaaPoistaToni
Tästä päästäisiin sitten seuraavaan aiheeseen eli ahdistuneisuuteen ja vieraiden ihmisten pelkoon...
PoistaMutta sehän häviää/vähenee onneksi tutustumalla.
PoistaToni
Tuntuu pahalta, koska tiiän miten pahalta toi tuntuu. Mua on kiusattu ja jätetty ulkopuolelle, Ei me sua haluta, mene pois, suksi lempiöön, sä oot kamala tyyppi yms paskat oon kuullu. Oon turtunu siihen, alistunu olemaan yksinäinen lapanen pyykkokorin takana, siellä nurkassa, jonne ei katsota kuin sitten kun on aika uusia kylpyhuoneen kalusteet. Silloinkin sut heitetään pois, koska eihän tuon paria varmaan ole säästetty.
VastaaPoistaJos joku ei ole olut yksin, kärsien siitä, ei tiedä miten hajottavaa se on. se tallaa kaiken alleen, Nujertaa voimaikkaimmaankin, Se on pitkäjänniteinen ja osaa odottaa hetkeä kun suojamuurisi murtuu. Silloin se tulee ja iskee, Kun makaat kaksinkerroin, alistuneena, se juhlii sielullasi. Sillä on myös ystävä. Sen nimi on Matti Masennus. Jos jotain tässä universumissa tarvitsee pelätä se on tuo ovellesi hymyillen saapuva partateräkauppias. Usko minua sen tyypin kanssa ei kannata alkaa hengailla.
Jotain on siis tehtävä. Mutta mistä ne kivat tyypit sitten löytää? Tadaa arvasitko. Ne on tuolla ulkona. Tosi hyvät tyypit on myös sun luona mut ensin ne pitää löytää. Ja siihen tarvitaan se suurin rohkeus. Lähteä etsimään niitä. Puhumaan mahdollisille tosi hyville tyypeille. Ja kestämään se tosiasia et niitä tosi hyviä tyyppejä on vain 1 sadasta. Siis sellasia jotka hyväksyy sut sellasena kuin sä oot ja joiden viat on sillä tasolla että voit ne itse hyväksyä, täysin ehdoitta. Ei oo helppoa. Silti väitän että se on kaiken sen pettymisen, nolostuttavien tilanteiden, yms. arvoista. Siin samalla voi löytää niitä ihan ok tyyppejä jotka on myös arvokkaita ja tärkeitä.
Duuni on iso ja kuoppia on matkalla paljon, mutta eihän meillä täällä ole kuin toisemme.
Tähän piti laittaa hieno Henry Rollins sitaatti mut lainaankin erästä lempiohjelmaani eli Café Veijon Baaria. "Totuus on tuolla ulkona. Ja hei, ollaan sitten varovaisia, siellä ulkona!"
Kotiläksyksi analysointi Mana Manan kappaleesta Paniikki on ekstaasin veli.
http://www.youtube.com/watch?v=wzEMdNI7C6g
Voi että, toisaalta on ihanaa tietää, että en ole ainut jolla tämä ahdistuneisuus ja yksinäisyyden tunne on ja kaikkea siihen liittyvää, mutta toisaalta on ikävää, että muutkin kokevat sitä, koska se on vaan suomeks sanottuna paska fiilis :/ Kun ei tiedä mikä tähän auttaisi eikä kyllä välttämättä riitä jaksamusta tehdä kaikkea mikä voisi piristää..
VastaaPoistaMulla on tällähetkellä tämä perinteinen yksinäisyyden tunne juuri sitä, että koulussa vaikka olisin ison porukan ympäröimänä tunnen silti, että en kuulu joukkoon tai minua ei kaivata siihen. Ei sitten tiedä mistä se olo tulee ja mitä sillekin tehdä.