Terveellinen ruokavalio? - Ikuisuuskysymys

Olen tehnyt kuukauden välein liikuntakatsauksia ja pitänyt kirjaa siitä miten paljon olen liikkunut. Tajusin myös, että matkalla kohti tavoitettani kimmoisan kuumaa unelmokroppaa (hah!) on minun kuitenkin myös parannettava ruokavaliotani. Olen uskoakseni tehnytkin monia parannuksia pikkuhiljaa, mutta varmasti olisi vielä parantamisen varaa. Miksi terveellinen ruokavalio on niin vaikea saavuttaa? 

Jäädessäni kesälomalle, oli helppo luopua vanhoista huonoista tavoista, joita olin luonut itselleni töissä. Näitä olivat esimerkiksi herkkujen syöminen eväänä ennen töitä ja sen aikana. Lähes joka päivä huoltoasemalta tarttui vessatauolla mukaan suklaapatukka jos toinenkin. Toisinaan mieli teki töiden jälkeen tietokoneella surffaillessa ahtaa huiviin jäätelöpaketti. Tavat olivat niin sitkeään juurtuneita, että niitä oli vaikea rikkoa. Kunnes menivät kokonaan päivärutiinit uusiksi.

Lomalla en suhannut huoltoasemalla jatkuvasti, enkä joutunut näin houkutuksille alttiiksi. Esimerkiksi ruokakaupassa käydessäni minun on paljon helpompi hillitä herkkuhammastani, kuin työaikana. Kotoa harvoin lähden kauppaan myöskään pelkästään namia noutamaan. Töissä usein myös tapasin "lohduttaa" tai "lahjoa" itseäni suklaan tuomalla mielihyvällä. Olin koukussa!

Suklaapatukoiden kulutus väheni siis lomalla, mutta koska lomalla on paljon vapaa-aikaa ja vähän tekemistä, tekee mieli täyttää tylsät hetket syömällä. Toisinaan herkuttelin, mutta syömiseen syömisen ilosta pistin usein suuhuni esimerkiksi näkkileipää tai muromysliä. Nyt olen lopettanut lomani ja aloittanut ihan uudessa työpaikassa uusilla rutiineilla. Voin sanoa, että niihin ei todellakaan kuulu suklaapatukat tai mitkään muutkaan eväät. Eivät edes vessatauot. Koska minulla on yleensä töissä älytön kiire, en ehdi syödä, mutta en myöskään ehdi huomata nälkää. Syön aamulla ja sitten kun kotiudun töistä, mutta ennen kaikkea tunnen olevani vapaa namiriippuvuudesta. En ole tietenkään herkkuja kokonaan hylännyt, mutta en enää pyörittele niitä päässäni kuin addikti.

Mitä sitten pitäisi syödä? Huhhuh, the Ultimate Question!

Teen ruokaa nykyään todella paljon itse. Ennen söin jatkuvasti puolivalmista ruokaa: nugetteja, ranskalaisia, lihapullia, kalapuikkoja, pakastepizzaa, valmisaterioita ym. mutta nykyään olen vaihtanut ne esimerkiksi (luomu-) jauhelihakeittoon, uunivihanneksiin, kalafileisiin, lohipastaan ja itsetehtyyn pizzaan, joihin käytän mahdollisimman paljon tuoreita raaka-aineita. Suhtaudun nykyään jostain syystä jonkin verran skeptisesti lihaan, ja huomaan vältteleväni sitä jopa. (Jos tässä vaiheessa joku minut ja minun tapani hyvin kauan tuntenut lukee tätä ja mahdollisesti juo jotain samalla, todennäköisesti purskauttaa kaiken nyt näppäimistölle.)

Selitän: Olen aina ollut lihansyöjä. Olen aina inhonnut kasviksia, vihanneksia, juureksia, enkä hedelmistäkään juuri välitä. Niistä sai taistella kanssani päiväkodissa, koulussa en niihin koskenut ja kotona minut jätettiin usein pöytään yksin syömään kylmennyt ateriani loppuun, kun salaatti ei maistunut (kerrankin syömiseen meni kaksi tuntia). Tietysti pakottaminen teki vain hallaa, koska vihanneksista tuli entistä vastenmielisempiä. Aikusena olen kuitenkin yritäänyt laajentaa ruokavaliotani pupuosastollekin, mutta eivät ne kasvit vieläkään hyvältä maistu. Tonnikalasalaatti menee kyllä alas jonkin aikaa, mutta todennäköisesti pilaantuu lopulta jääkaappiin. Tai puolet siitä jää lautaselle, ja päätyy roskiin. Tykkään tehdä kasvikset niin, että se sisältyvät ruokaan, ovat kypsiä ja mahdollisesti jonkin kastikkeen peitossa (kuten esimerkiksi gratinoiduissa vihanneksissa,  pataruuissa tai keitoissa) jolloin ne eivät maistu niin voimakkaasti.

Tää on just tätä - kun kuvittelee tekevänsä terveellistä, se ei maistu loppuun asti.

Lihapuolelta olen alkanut suosia luomujauhelihaa ja kalaa. Tosin kaupan hormoniloheen en koske, siitä tulee paha olo. Sama pätee kanankoipiin (jotka muuten yksinääh ovat usein melkein jo kanan itsensä kokoisia, mikä pistään miettimään, että taitaa olla hormoneilla osuutta asiaan tässäkin). Petyin, kun en löytänyt Prismasta luomukanaa. Kerran rypsijänteitä kokeilleena tiedän olla kajoamatta niihin toista kertaa. En kauheasti kaipaa punaista lihaa, mitä nyt tuota edellämainittua jauhelihaa joskus. Ja leikkelettä, leikkeleistä en luovu.

Kasvikset eivät siis ole herkkuani, eikä loppujen lopuksi lihakaan. Oikeasti, eniten tykkään vilja- ja maitotuotteista. Tykkään kovasti nuudeleista, leivästä, pastasta, jugurtista, raejuustosta... Mutta pelkkä niiden syöminenkään ei taida olla kovin terveellistä?

Kertokaa omat vinkkinne terveellisesta ruuasta, mitä kokkaisin vaikkapa seuraavaksi? Esimerkiksi herkullisia kasvisruokareseptejä luen mielelläni. 
Otteita omasta menustani:
- Jauheliha-/nakki-/kalakeitto (tässä mielellän Lidlistä saatavia tosi lihaisia nakkeja)
- Gratinidut vihannekset (kermassa lillutetut parsa- ja kukkakaalit, perunat, lantut ja porkkanat, päällä mozzarellaa)
- Uunivihannekset (vähän kuin ranskalaisia, mutta perunan lisäksi muita vihanneksia rypsiöljyllä ja yrttisuolalla maustettuna)
- Itsetehty pizza (tomaattia, paprikaa, katkarapuja, papuja, mitävaan)
- Nuudeliwokki (ja sweet'n'sour -kastike)
- Kuhafilee (voissa paistettu ja korppujauhossa kieritetty)
- Rieskarulla (ihan niinkuin tacot, mutta tortillojen sijaan käytän rieskaa. Sisään voi laittaa salaattia, papuja, maissia, raejuustoa - ihan mitä vaan)

Noniin, eiköhän siinä tullut jo jonkin verran. :) Ottakaa siitä vinkkejä itsellenne ja jakakaa omianne minulle, luen mielelläni!