Viikonlopun kuvasaldo

Tähän viikonloppuun - joka korkkaa minun kauan kauan odotetun kesälomani - kuului Rock The Beach- festivaali perjantaina, sekä Helsinki Gay Pride -paraati (miksei näille voi antaa suomenkielisiä nimiä?!) tänään lauantaina. 

Pääsin Rock The Beachiin ilmaislipulla, jonka sain palkkioksi Flesh Roxonin musavideolla esiintymisestä. Sain itse valita päivän, ja koska kyseisellä festarilla ei ollut kauheasti minua maittavaa tarjontaa, päätin valita sen päivän, jolloin edellä mainittu bändi itse esiintyy. Se olikin ainoa bändi mitä oikeastaan jaksoin katsoa. 

Henkselit paukkuen menin Tärkeiden Ihmisten sisäänkäynnistä!

Kesävarpit ui ♥

Hietsu oli aivan ihana festaripaikka!
Radio Rock -lavalla oli äänet niin täysillä, että meinasi korvat lähteä päästä jopa tältä etäisyydeltä, kun Mustache alkoi soittaa. 

Flesh Roxon

Nicky

Willy 

Petri

Willy

Nicky

Nicky menossa pussaamaan Willyä! ♥

Nicky

Noniin, eiköhän siinä ollut Flesh Roxonista tarpeeksi kuvia.

Roxonin keikan aikana ihana aurinkoinen Ulla eli Albine A.Dorable löysi minut, ja sainpa sitten loppupäiväksi seuraakin! Vedettiin vähän curry-kanaakin puoliksi, nam nam. Kovin pitkään en jaksanut festareille jäädä, kun ei siellä sitten ollut niitä bändejä, mitä olisin jaksanut katsoa, ja iski sitten koti-ikävä!



Tänään oli sitten homojuhlien aika, ja kuten otsatukasta olette nähneet, olin valmistautunut siihen jo hyvissä ajoin! Homoparaatia olin katsomassa yhdessä Shadow'n kanssa. Vaikka olemme molemmat heteroita, osoitimme tukemme homojen tasa-arvoisten oikeuksien puolesta katsomalla ja osallistumalla. Ja paraatit on aina kivoja!

Shadow

ja minä!

Hyvää homoviikonloppua!

Sateenkaarijuhannus

Tämä juhannus vietettiin kahden pohjoisen tytön (sekä anonyyminä pysyttelevän herrashenkilön) seurassa. Lauantaina luokseni saapui iltojani ilostuttamaan Mercy Maybelle, joka lämmittää sänkyäni aina torstaihin asti! Sunnuntaina oli tankoaiheinen kuvaussessio Shadow'n kanssa Jannen luona. 

Mercyn saavuttua lauantaina menimme illalla "yksille" Bar Bäkkärille moikkaamaan Mercyn kaveria. Kaikkihan voivat arvata, mitä siinä aina käy... Oma kokis ilman jäitä vaihtui noin kuuteen kokikseen ilman jäitä. Aamulla oli kova pissahätä.

Sunnuntaina liian lyhyiden yöunien jälkeen kaappasin Ikea-kuvauskassini toiseen, ja kantokassiin pakatun tankoni toiseen käteen ja raahauduin kohti Karjaata. Menomatka meni melko kivuttomasti, mutta takasintulo oli raskasta. Tanko painaa kuitenkin noin 15 kiloa.

Kasattiin tanko Jannen studioon, Nita poseerasi sulokkaasti tolpalla, meikäläinen könysi virtahevon lailla kirosanat raikuen. Sitä luulisi tankoilun näiden vuosien jälkeen olevan jo edes jonkin verran sulavaa...

Mercylle opetin juuri tänään hieman tankoilun saloja, ja todennäköisesti siitä saadaan vielä uusi tähti tulevaisuuden tankotaivaalle.

Parasta juhannuksessa oli tietnkin mun uusi tuccaväri.

I just wanna be a crimson idol

En muista kenen blogista sain idean listata kaikki menneiden aikojen idolini, mutta kirjotin sen heti ylös muistiin. Niinpä nyt listaan alle kaikkien aikojen suosikkibändini- laulajani ja tv-tähteni.  

Aloin kuunnella "aikuisten musiikkia" melko nuorena, oikeastaan heti jo ekalla luokalla. Kuuntelin sitä mitä siskonikin kuunteli: Aikakonetta, Movetronia, XL5:sta ja Mr.Presidentiä. Niitä en kuitenkaan fanittanut täysillä. Sen sijaan nämä ovat muuttaneet pikkutytön maailmaa:

Backstreet Boys

7-vuotiaana sain joululahjaksi Bäkkäreitten levyn, ja siitä lähti monen vuoden fanitus. BSB on ollut ylivoimaisesti yksi suurimmista suosikeistani. Eniten ihailin Briania (kuvassa toinen oikealta), koska hän oli kaikista söpöin!

Power Rangers

Nimenomaan ylläolevalla kokoonpanolla: Billy, Trini, Tommu, Jason, Kimberly, Zack. Tämä sarja tuli aikoinaan PTV4:ltä, joka edelsi Nelosta. Meillä ei kotona näkynyt PTV:tä, mutta mummilla näkyi, ja niin mummi saikin nauhoittaa kaikki jaksot, ja lukea tekstit suomeksi. Sarja oli maailman paras! Suosikkini oli Trini (keltainen).

Michael Jackson

Äiti ja hänen miesystävänsä pääsivät käymään Jacksonin konsertissa, minä nauhotin sen videolle ja katsoin yhä uudestaan ja uudestaan. Minulla on "History" -tuplakokoelma albumi, ja arvatenkin se pyöri stereoissa tiuhaan tahtiin. Olin tuolloin kahdeksan.

Spice Girls

Kukapa pikkutyttö tästä bändistä ei olisi silloin tykännyt. Asuimme uusioperheessä äitin miesystävän ja tämän lasten kanssa, ja meitä oli yhteensä neljä tyttööä - lähes kokonainen bändi siis! Esiinnyttiin vanhemmille, keräiltiin kortteja ja tarroja, popitettiin. Ja voi että paksupohjaiset kengät saivat tämän tytön kuolaamaan!

Backstreet Boys pysyi lempparinani pitkään muiden yllä olevien feidattua, kunnes ykköseksi nousi

Tyrävyö (feat. Jimi Pääkallo)

Olin kuullut Tyrävyöstä aiemmin kaveriltani, hän ja hänen siskonsa tykkäsivät siitä. Kun kävin äitini ja siskoni kanssa Jakomäessä järjestetyssä ilmaistapahtumassa, jossa kyseinen bändi veti keikan, ihastuin heti! Sen jälkeen poikapoppi sai jäädä, ja suomirokki tulla! Tällöin taisin olla juuri täyttämässä 11.

Taru sormusten herrasta/Elijah Wood

Taru sormusten herrasta -elokuvan ensimmäinen osa tuli teatteriehin kun oli kuudennnella. Olin niihin aikoihin lukemassa trilogiaa, ja ihan mieletlön fani. Kaiken huippu oli se että elokuvan päätähti oli mielestäni syötävän söpö! Tuon jälkeen aloinkin sitten tykätä vähän vanhemmista ja rumemmista miehistä....

Nightwish

Meillä näkyi Moon TV-niminen kanava, jolta tuli jonkin sortin listaohjelma. Satuin katsomaan sitä, kun ykköseksi sijoittui Nightwishin Over The Hills And Far Away. Katsoin musiikkivideon läpi iho aivan kananlihalla. Se oli rakkautta ensi kuulemalla. Siitä lähtien se on ollu lempibändini, ja vasta viime vuosina tasoittunut muiden kanssa.

Nightwishia fanitin intohimoisesti koko yläasteen ajan, enkä siis todellisia idoleita ole löytänyt enää ala-asteen jälkeen... Olen löytänyt kyllä uusia biisejä ja bändejä, joista pidän, mutta niiden kohdalla ei voi puhua todellisesta faniudesta. Kunnes tuli....

W.A.S.P.

Waspin minulle tutustutti aikoinaan ex-avokkini joskus vuonna 2009 tienoilla. Tykästyin niihin biiseihin joita kuulin. Kuitenkin nyt vasta hetki sitten havahduin huomaamaan, miten ihanan loistavan huippu bändi onkaan kyseessä, ja jälleen voidaan puhua fanituksesta! ♥

Siinä ovat listattuna  nyt ne suurimmat vaikuttajat tämän tytön elämässä. Onko joukossa mitään samoja kuin teillä itsellänne on ollut?

Kesän tyylit ja tyylimokat!

Ah, kesä ja kuumuus! Kesällä kerrospukeutumiselle voi nauraa vain, ja pukea vaatteita vain nimellisesti peittääkseen ne kriittisimmät paikat. Mitkä ovat teidän lempivaatteenne helteellä? Ajatteletteko muita kun pukeudutte niihin? Ajatteletteko niitä ihmisparkoja, jotka joutuvat tuijottelemaan teidän vatsamakkaroitanne ja allejanne julkisilla paikoilla? Ajatteletteko niitä miehiä, jotka ohi ajaessaan riskeeraavat liikennettä jäädessään tuijottamaan teidän lyhyitä shortsinlahkeitanne vain pettyäkseen, kuinka paljon sellulliittia teillä olikaan takareisissä? 

Hyvä - koska ei teidän tarvitsekaan!

Jatkuvasti, vuosittain silmiini ja korviini osuu keskustelua siitä, että lihavien, vanhojen tai muuten vaan (muka!) rumien ihmisten pitäisi pukeutua peittävämmin julkisille paikoille. Minishortsit eivät kuulemma kuulu kuusipymppisille, hihattomat topit ylipainoisille, eivätkä vanhat miehet saisi polkea ilman paitaa. Mitä helvettiä? He ovat täysin samanlaisia ihmisiä, kuin keskustelijat itse ja heitä koskevat täysin samat oikeudet. Minkä lain nojalla toiset ovat valmiita rajoittamaan toisten pukeutumista? On myös hyvä vilkaista peiliin hieman. Useimmillä meistä on raskausarpia, löysää ihoa, läskiä vähän sielllä sun täällä, haluaisitko että sinun oikeutta pukeutua rajoitettaisiin? Kuka sinä olet arvostelemaan muita?

Moni arvoistelija ei ehkä tule ajatelleeksi sitä, että jos itse kärsii kesällä kuumuudesta, kärsii se kaksikymmentä kiloa painavampi tyttö vielä paljon enemmän. Ja sitten ajatellaan että hänen pitäisi vielä käärityä pitkähihaiseen. Kaikki me olemme erilaisia persoonia, mutta jokainen - joka elää tarpeeksi pitkään - on myös joskus vanha. Vanhallakin ihmisellä tulee varmasti kesällä kuuma. Miksi sitten ei laittaisi shortseja jalkaan jos siltä tuntuu?






Toinen asia, mistä kuulee jatkuvasti valitusta on muoti-ilmiöt. Leggarit, jumpsuitit, haaremihousut, varvassandaalit... You name it. On totta että muotiin tuntuu tulevan kokoajan mitä typerämpiä vaatteita. Mutta moni niistä - etenkin kesäaikaan - perustuu mukavuuteen. Suomalaiset ihmiset muutenkin pyrkivät pukeutumaan mukavasti ja käytännöllisesti. Jos et siis ymmärrä miksi joku käyttää jotain asustetta, kokeile sitä itse. Voit löytää syyn.

Keskittykäämme siis vain siihen omaan kesänviettoomme, ja annetaan hassujen ihmisten pukeutua hassusti. Kun kulutatte energianne hyvännäköisten ihmisten tsekkailuun sen sijaan että naureskelisitte "väärinpukeutuneille", kaikille jää loppujen lopuksi paljon parempi mieli!

Liikuntakatsaus

Kuopasta on noustu! Olen löytäny liikuntainnon uudestaan! 

Intoa löytyy nyt kuin pienestä kylästä, ja lenkillä käyn taas oikeastaan joka päivä, ainakin joka arkipäivä! Tai siis -ilta... -yö. Tangolla pyörin treenikaverini Lauran kanssa kerran viikossa, ja sen lisäksi olen yrittänyt löytää vielä yhden päivän itsenäiseen tankoiluun. Treenin jälkeen venyttelen joka kerta, ainakin jalkoja. Kaiken tämän kukkuraksi olen alkanut tehdä vähän kyykkyjä jotta saisin vähän lihasta reisiin ja peppuun.

Tangolla on pitkästä aikaa tapahtunut edistystä! Olen kokeillu muutamaa uutta liikettä sekä alan jo pikkuhiljaa selättää vanhan arkkiviholliseni ayshan! Ayshaa kokeilin ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten, ja siitä lähtien olen yrittänyt sitä saada onnistumaan. Viime viikolla sain sen onnistumaan, ensimmäistä kertaa, ilman tukea, kokonaiset kolme sekuntia! Hurraa!

Remy Martin -footlock

Brass monkey ensimmäistä kertaa ilman käsiä

Tämän nimeä en tiedäkään...

Aysha, vihdoin ja viimein! Laura kurkistaa hilpeänä mun pakaroiden välistä.

My very own Blackie

Sain tänään vihdoin valmiiksi taas työn alla olleen piirutstuksen!

En laskenut, kuinka kauan tätä työtä piirsin. Arvioisin, että tuhrustin keskimäärin tunnin pätkissä suurinpiirtein - herra isä - nelisen viikkoa! Melkein kuukauden!

En jaksa piirtää aina paljoa kerralla, ja minusta on hyvä antaa silmän levätä välillä, koska silloin näkee virheet paremmin. Jos tuijottaa samaa piirrosta monta tuntia putkeen, silmä turtuu eikä huomaa esimerkiksi virheitä anatomiassa. Lyijykynillä työskentely on myös hidasta, sillä niillä voi työskennellä vain niin pientä aluetta kerrallaan kuin terä on leveä. Voisinpa huvikseni kokeilla taas välissä akryylimaaleja, tai edes akvarellikyniä, jolloin ei tarvitsisi tihrustaa niin yhtä lailla.

Tässä hän nyt kuitenkin on - minun ikioma - Blackie Lawless!

LOTD-kooste

Leppoisan, lämpimän sunnuntain kunniaksi julkaisen muutaman asukuvan tältä keväältä ja kesältä.

Ei mitään sen syvällisempää tälläkertaa. 

Huomaa kyllä että tuo tietty musta napitettava neule on suosikkipaitani. Päällä melkein puolessa kuvista. :)
Löytyykö jotain teidän lemppareita?